SANASTO
Doksaus
Doksauksen tarkoituksena on kaivaa esimerkiksi poliittisesti aktiivisesta henkilöstä henkilökohtaista tietoa kuten kotiosoite, ja julkaista se. Tavoitteena on pelottelemalla vaientaa ihmisiä ja vähentää heidän osallistumistaan poliittiseen toimintaan.
Hakkerointi
Hakkeroinnilla pyritään saamaan haltuun tietoa, joka muuten olisi yksityistä tai aiheuttamaan haittaa häiritsemällä ihmisen tai organisaation toimintaa. Esimerkiksi verkkosivut voivat joutua hakkeroinnin kohteeksi. Myös yksityiset keskustelut tai verkkokamerat voivat joutua hakkeroinnin kohteeksi.
Häirintä
Häirintä voi ilmetä esimerkiksi asiattomina vihjailuina, jotka kohdistuvat ikään, sukupuoleen, ihonväriin, mielipiteisiin tai vakaumukseen. Häirintää on myös loukkaava käytös sanoin, toimin tai asentein. Usein häirintään liittyy agressiivine ja loukkaava kielenkäyttö. Verkossa tapahtuva häirintä on usein ilman vastaanottajan suostumusta lähetettyjä viestejä, kuvia tai videoita, joiden tarkoituksena on nyöryyttää häirinnän kohdetta.
Loukkaava sekstaaminen
Sekstaaminen on molemmin puolin toivottua alaston-tai seksuaalisten kuvien jakamista sähköisesti. Loukkaavaksi se muuttuu, kun kuvia lähetetään ilman vastaanottajan suostumusta. Esimerkiksi poliittisesti aktiiviset nuoret naiset joutuvat usein vastaanottamaan ei-toivottuja kuvia peniksistä. Tämän kaltaisen toiminnan tarkoituksena on näiden ihmisten vaientaminen.
Maalittaminen
Maalittamisessa yksilö pyritään vaientamaan ohjaamalla samanmielisiä ihmisiä häiritsemään maalittamisen kohdetta esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla. Tarkoituksena on kuormittaa maalittamisen kohdetta ja saada hänet luopumaan poliittisesta toiminnasta.
Rasismi
Rasismi käsitteenä tarkoittaa oletetun ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismi aiheuttaa eriarvoistumista ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa. Rasismia käytetään vallan välineenä.
Trollaus
Trollauksen tarkoituksena on saada henkilö turhautumaan ja uupumaan provosoivalla viestitulvalla. Usein trollit pyrkivät tietoisesti herättämään kohteessaan tunnereaktion, jota voidaan sitten käyttää henkilöä vastaan. Usein työkaluina on provosoinnin lisäksi myös yksinkertaistus, tahallaan väärinymmärtäminen, itsestäänselvyyksien kysely sekä keskustelun sääntöjen jatkuva muuttaminen keskustelun aikana. Kaduilla kampanjoidessa tällaiset henkilöt pyrkivät usein sitomaan kampanjoivien henkilöiden aikaa keskusteluun ja vaikeuttamaan näin muiden potentiaalisempien henkilöiden kanssa keskustelua.
Vihapuhe
Suomen lainsäädäntö ei määrittele erikseen viharikoksen käsitettä. Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksessa (R 97 20) vihapuhe on määritelty seuraavasti:” Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen.” Tämä koskee niin aggressiivista suvaitsematonta kansalaismielisyyttä kuin vähemmistöjen, siirtolaisten, ja siirtolaistaustaisten ihmisten syrjintää ja vihamielisyyttä heitä kohtaan.
Rangaistava vihapuhe on viestintää, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit. Yleisiä rikosnimikkeitä rangaistavalle vihapuheelle ovat kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen sekä uskonrauhan rikkominen.