Vasemmistossa voi toimia monin eri tavoin, joita aktiivit ja vaikuttamisesta kiinnostuneet voivat ideoida tarpeen ja innostuksen mukaan.
Puolueen alaisten järjestöjen (rekisteröidyt yhdistykset) toimintaa sääntelee kuitenkin yhdistyslaki, joka kattaa yhdistyksien koko elinkaaren. Vasemmistoliiton perus-, kunnallis- ja piirijärjestöt käyttävät puolueen ja Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymiä sääntöjä. Säännöissä määritellään esimerkiksi vuosittaisten kokouksien pitämisestä, koolle kutsumisesta, taloudenhoidosta ja jäsenyydestä.
Käytä puoluehallituksen hyväksymiä sääntöjä pohjana oman järjestösi sääntöjä päivitettäessä. Sääntömuutokset hyväksytetään puoluehallituksella: lähetä tieto muutoksista hallinnon sihteerille Elias Laitiselle tai kysy neuvoa: elias.laitinen@vasemmisto.fi
Jos jokin sääntöjen kirjauksissa askarruttaa sinua tai haluat neuvoja esimerkiksi sääntömuutosprosessissa, ota yhteyttä järjestöpäällikköön: juuso.aromaa@vasemmisto.fi
Mitä sääntöjä minun yhdistykseni yhdistykseni tulisi käyttää?
Yhdistykset, jotka eivät aseta ehdokkaita missään vaaleissa ja jonka kaikki jäsenet ovat henkilöjäseniä, käyttävät perusjärjestön mallisääntöjä. Uusissa mallisäännöissä kaikilla perusjärjestön jäsenillä on kuitenkin puhe- ja läsnäolo-oikeus oman kunnallisjärjestön kokouksissa, sekä oikeus osallistua kunnallisjärjestön hallintoon ja toimintaan.
Osallistumisoikeus piirin kokouksiin riippuu piirin käyttämistä säännöistä (A säännöt: kaikki saavat osallistua, B säännöt: perusjärjestöt ja kunnallisjärjestöt lähettävät yhden edustajan kymmentä alkavaa jäsentä kohti. Uusissa mallisäännöissä sekä perusjärjestöt, että kunnallisjärjestöt saavat lähettää edustajia samassa suhteessa.)
Yhdistykset, jotka asettavat ehdokkaita kuntavaaleissa, mutta eivät alue- tai eduskuntavaaleissa käyttävät kunnallisjärjestön mallisääntöjä. Kunnallisjärjestöt voivat toimia joko yhden kunnan tai useamman kunnan alueella. Jälkimmäisiä kutsutaan seudullisiksi tai alueellisiksi kunnallisjärjestöiksi. Kunnallisjärjestöillä on uusissa mallisäännöissä aina suoria henkilöjäseniä sekä kunnan alueella toimivat perusosastot ovat aina myös kunnallisjärjestön jäseniä.
Kunnallisjärjestön suorilla henkilöjäsenillä ja kunnallisjärjestön jäseninä olevien perusjärjestöjen jäsenillä on yhtäläinen puhe- ja äänioikeus kunnallisjärjestön kokouksissa ja päätöksenteossa.
Osallistumisoikeus piirin kokouksiin riippuu piirin käyttämistä säännöistä (A säännöt: kaikki saavat osallistua, B säännöt: perusjärjestöt ja kunnallisjärjestöt lähettävät yhden edustajan kymmentä alkavaa jäsentä kohti. Uusissa mallisäännöissä sekä perusjärjestöt, että kunnallisjärjestöt saavat lähettää edustajia samassa suhteessa.)
Vasemmistolla on 13 piirijärjestöä, joidenka tehtävä on koota yhteen alueen kunnallisjärjestöt ja perusjärjestöt, sekä asettaa ehdokkaat eduskuntavaaleihin ja aluevaaleihin. Piirijärjestöt käyttävät piirijärjestöjen mallisääntöjä, joko vaihtoehtoa A tai vaihtoehtoa B, oman päätöksensä mukaan.
Mallisäännöissä A osallistumisoikeus piirikokouksiin on kaikilla piirijärjestön jäsenjärjestöjen jäsenillä ja mallisäännöissä B osallistumisoikeus on niillä jäsenillä, jotka piirin perus- ja kunnallisjärjestöt valtuuttavat kokousedustajiksi.
Perusjärjestön mallisäännöt
Perusjärjestöt ovat vasemmistoliiton aluetoiminnan keskiössä.
Piirijärjestöt toimivat alueensa edustajina ja mm. asettavat ehdokkaat eduskuntavaaleihin.
Piirijärjestöt voivat käyttää sääntöjä, joissa perusjärjestöt nimeävät vuosikokoukseen edustajat (malli A) tai vuosikokouksiin voivat osallistua suoraan kaikki perusjärjestöjen kautta piiriin kuuluvat (malli B).